tiistai 22. maaliskuuta 2011

Mitä peli on, miten voisi luokitella?

Klassikkoteksti luettavana: Roger Caillois (2001/1958/1961) Man, Play and Games “The Classification of Games” s. 11-35

Etymologiaa kevyesti, käyttää erilaisia luonnollisen kielen ilmaisuja analyysin lähteenä: neljä luokkaa: agon (kilpailu), alea (sattumapeli), mimicry (rooli, jäljittely, teatteri, hippa), ilinx (huimaus, pään sekoittaminen) jotka sitten liikkuvat säännöttömän iloittelevan, paidia ja määritellyn, sääntöihin ja vaivaan perustuvan, ludus, välillä.

Jänskä, ettei mieti play-sanan monia merkityksiä.

Leikki, jäljittely (peilisolut). Pelit peilejä siitä, millainen yhteiskunta on ja mihin se on menossa. Teksti siis kirjoitettu ennen nykyistä peliteollisuutta.

Esittäminen. Kilpailu.

Mitä nykyiset pelit kertoisivat meidän yhteiskunnastamme? Miten tämä jaottelu toimii digitaalisten pelien maailmassa? Horrorpeleissä sattumaan heittäytymistä. Voiko autopelissä olla vauhdin tunnetta ja huumaa? Simulaation kokemukset voivat olla lähes yhtä vahvoja tai samanlaisia digitaalisesti kuin lihamaailmassa. Esimerkkinä suomalainen kaveri, joka oli todella taitava rallisimulaatiossa ja päästyään oikeaa ralliautoa ajamaan, ainoastaan fyysinen kestävyys puuttui.

Mihin Jackass kuuluu http://en.wikipedia.org/wiki/Jackass_(TV_series)

Mikä on pelin nautinto? Sattumaan alistumisen nautinto (Kimple).

Ilinx: kaikenlaista extreme nykyisinkin. Peli, leikki, kilpailu? Onko koko elämä peliä?
Kuinka peli ja leikki voi muuttua? Enemmän esimerkiksi kilpailullisia ominaisuuksia lisäämällä. Samalla pelikokemus muuttuu.

Jos katsotaan peliä, teatteria tai karnevaalia kokonaisuutena, myös katsojat ovat osa tapahtumaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti